Peräpukamien hoito

Lyhytaikaisesti peräpukamia voi hoitaa apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla, voiteilla ja peräpuikoilla. Suihkuttelu ja istumakylvyt voivat lievittää kipua. Ummetusta on syytä välttää. Vaivojen toistuessa/pitkittyessä kannattaa hakeutua lääkärin arvioon. Erityisesti jos peräaukolta tulee verta, on lääkärin syytä arvioida tilanne. Trombosoitunut, kipeä pukama voidaan avata päivystyksellisesti paikallispuudutuksessa, jolloin hyytymä poistetaan paranemisen nopeuttamiseksi.

Kumilenkkihoito eli Barronin ligatuurat

Peräpukamia hoidetaan ensisijaisesti kumilenkkihoidolla (ns. Barronin ligatuurat tai "peräpukamien hirtto"). Toimenpiteessä erityisen imulaitteiston avulla anaalikanavan loppuosan limakalvolle asetetaan ylimääräistä pukamakudosta/limakalvoa kurovat kumilenkit. Kurottu pukamakudos menee kuolioon ja tulee ulosteiden mukana itsestään pois noin viikon kuluessa. Kumilenkit asetetaan tunnottomalle limakalvoalueelle, joten toimenpide voidaan tehdä vastaanottokäynnin yhteydessä. 

Kumilenkkien laiton jälkeen voi olla 1-2 vuorokauden ajan epämukavuutta peräaukon seudussa. Jälkioireet vaihtelevat erittäin paljon, toiset ovat lähes täysin oireettomia. Toisilla voi ilmetä hankalaa kiristystä, painetta ja ulostamisen tarpeen tunnetta. Sairasloma on harvoin tarpeen, mutta on parempi varautua toimenpiteeseen siten, ettei seuraavana päivän ole tiedossa mitään erityisen tärkeää kokousta tai muuta vastaavaa. Ponnistelua on myös hyvä välttää ensimmäisinä päivinä toimenpiteen jälkeen. 



"Vaikka kumilenkit laitetaan 

anaalikanavan sisäpuolelle,

ne auttavat myös peräaukon

ulkopuolelle pullistuvan 

pukamakudoksen hoidossa." 

Joskus kumilenkkeihin (tai niiden irtoamiseen) voi liittyä verenvuotoa, joka pääsääntöisesti lakkaa itsestään. On tavallista, että yhdellä kumilenkkihoidolla ei saada riittävää tulosta, vaan se joudutaan toistamaan n.6 viikon kuluttua. Hoidettavan pukamakudoksen määrästä riippuen kahdesta kolmeen hoitokertaa riittää, joskus hoitokertoja voidaan tarvita viisikin. Vaikka kumilenkit laitetaan anaalikanavan sisäpuolelle, ne auttavat myös peräaukon ulkopuolelle pullistuvan pukamakudoksen hoidossa. 

Peräpukamien leikkaushoito

Aina pukamien hoidossa ei saada riittävää tulosta kumilenkkihoidolla, silloin voidaan harkita perinteistä peräpukamaleikkausta (ns. Milliganin toimenpide). Toimenpiteessä peräaukolta poistetaan useimmiten kolmesta kohtaa ulostyöntyvää pukamakudosta. Viime aikaisissa tutkimuksissa tämä perinteinen leikkausmuoto on yhä osoittautunut olevan tuloksiltaan parempi uudempiin toimenpiteisiin verrattuna. Perinteisen pukamaleikkauksen toipumisvaiheeseen liittyy alkuvaiheessa kipuja ja epämukavuutta, sairasloman tarve on usein 2-3 viikkoa. 

Peräpukamat, joihin liittyy hankalaa verenvuotoa, jota ei saada kumilenkkihoidolla rauhoittumaan, voidaan hoitaa ns. HAL (hemorroidal artery ligation)-toimenpiteellä. HAL-RAR toimenpide tehdään leikkaussaliolosuhteissa ja toimenpiteessä ultraääni-anturin avulla etsitän pukamakudosta ruokkivat valtimot, jotka tukitaan ompelein. Toimenpiteeseen liitetään usein myös eräänlainen kiristävä ommel, jonka avulla ulostyöntyvää limakalvoa/ pukamakudosta kurotaan ylemmäs.

Ylimääräiset ihohetulat

Joskus peräpukamien seurauksena peräaukolle jää ylimääräistä ihon venyttymää. Yksittäinen, pitkä, hankautuva ja voimakkaasti häiritsevä ihouloke (hetula) voidaan poistaa. Esteettistä syistä peräaukon ihoulokkeita ei kannata poistaa, koska joskus ihoulokkeen poiston seurauksena muodostuva haavauma voi olla hitaasti paraneva ja aiheuttaa huomattavasti enemmän vaivoja kuin yksittäinen pieni ihouloke peräaukolla.